Tapetilla.-näyttely 12.10-16.12.2018 TERVETULOA!
Tapetilla. -näyttelyssä yhdistetään modernismin kirjastosuunnittelun valoa ja tilasarjoja läpäisevä arkkitehtuuri moderneihin orgaanista olemusta korostaviin tapetteihin. Näyttelyssä palataan 1950- lukuun, jolloin järjestettiin useita mallisuunnittelukilpailuja. Pihlgren & Ritola Osakeyhtiön vuoden 1958 kutsukilpailu tuotti useita klassikoiksi muodostuneita malleja. Tilasarjat ja valotilat muodostavat tunnelmallista tilaa, joita rajaavat seinäpinnat ja nischit. Nämä muodostavat tyhjiä matriiseja, joihin piirtyy ja kerrostuu taiteilijatapettien ja taidegrafiikan välityksellä aikakausiin liittyviä kertomuksia. Painetussa taiteessa siirtämisen kautta tapahtuu olomuodon muutos matriisista jäljeksi. Birger Kaipiaisen Kiurujen yö -tapetti on sykähdyttävä syntymäpäiväsankari, joka viettää näyttelyssä 60-vuotisjuhlaansa.
Vantaan taidemuseon kokoelmateokset avaavat kiinnostavasti aikaikkunan 1950-luvun grafiikkaan. Maisemasuunnittelija, ympäristöbiologi, Viides ulottuvuus-viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimusryhmän jäsen Taina Suonio luonnehtii tekstissään kaupunkiluonnon ja luontoympäristön monimuotoisuuden merkityskenttiä. Kukat vetävät puoleensa mehiläisiä, ja siksi näyttelyyn on kutsuttu mukaan kuvataiteilija Harri Larjosto ja tekstiilitaiteilija Rimma Gimpel. Tapetilla. -näyttelyä voisi luonnehtia hunajaiseksi ja myös huolikimpuksi, koska luonnon kauneus on katoavaista.
Vihreistä vihrein – keidas kattojen yllä
Posteri Vihreistä vihrein -hankkeen tutkimuksesta
Teimme Marja Mesimäen kanssa posterin Jätkäsaaressa sijaitsevasta Vihreistä vihrein -hankkeesta. Helisingin yliopiston Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimusryhmä tutkii poikkitieteellisesti kohdeessa.
Tutkimukselliset tavoitteet kytkettiin mukaan alkutaipaleella. Suomen ensimmäinen näin laaja kokonaisuus tarjosi hienon mahdol-lisuuden monitieteiselle tutkimukselle.
Suomessa kasvatetut kasvit (FinE-kasvit) ja luonnon monimuotoisuutta tukeva niittyketokasvillisuus menestyvät merenrannan haastavissa olosuhteissa? Miten asukkaat ottavat haltuunsa ja käyttävät vihreitä yhteistiloja?
TM Rakennuttamisessa asiantuntijahaastatteluni
Vehreyttäminen tekee kaupungille hyvää!
Erja Saarisen asiantuntevasti kirjoitettu artikkeli, jossa haastatellaan lisäkseni myös Susanna Lehvävirtaa tulevaisuuden kaupunkisuunniteluun haasteista ja mahdollisuuksista ja kerrotaan onnistuneesta Vihreistä vihrein -hankkeesta.
“Pohjaa tulevaisuuden kaupunkirakentamiselle
Jätkäsaaren Vihreistä vihrein -hanke käynnistyi, kun TA-Yhtiöiden Markku Hainari ja ympäristöbiologi Taina Suonio tapasivat sattumalta ja Hainari esitti kysymyksen, ”lähdetäänkö tekemään vihreää Helsinkiä”.
”Olin vuosia luennoinut eri tahoille vihreyden merkityksestä ja mahdollisuuksista, mutta kohdannut enimmäkseen naureskelua. Nyt hanke lähinnä runnottiin yhdessä läpi harmaan kiven, vaikka muun muassa kaavoituksen suhteen sitä pidettiin välillä mahdottomana”, Suonio kertoo.”
Asiantuntijana Vantaan Sanomien artikkelissa
Viherkatot vaimentavat kaupungin melua – pääkaupunkiseudulla kattoja on arviolta satoja
Viherkattojen avulla tuetaan luonnon monimuotoisuutta sekä lisätään viihtyvyyttä! Pääkaupunkiseudulla viherkattojen käyttö on mm. RT-korttien, kaavoituksen sekä lisääntyneen tietotaidon ja onnistuneiden esimerkkikohteiden ansiosta yleistyneet.
Panelistina ja haastattelijana Luontopohjaiset ratkaisut kaupungeissa -seminaarissa
Viides ulottuvuus – viherkatot ja viherseinät osaksi kaupunkia -tutkimusohjelma ja Tampereen kaupunki yhdessä ThinkNature, SoGreen, Ekokumppanit, UNaLAB ja Business2Natureen kanssa järjestävät huikean hienon seminaarin 5.6.2018 Tampereella.
Toimin haastattelijana Propellipäistä tutkimusta korkeuksissa – Jätkäsaaren Vihreistä vihrein kortteli -osiossa sekä osallistun Luontopohjaisten ratkaisujen soveltaminen käytännön työssä: haasteita ja mahdollisuuksia -panelikeskusteluun.
Tervetuloa kuulemaan uusimmista tutkimustiedoista!
Taina, tehdään Helsingistä vihreä!
Helsingin Sanomissa haastatteluni – ”Ei tällaista ole missään maailmassa”
Helsingin Sanomien toimittaja Noona Bäckgrenin kirjoittama haastatteluni Vihreistä vihrein -hankkeesta, jonka äiti olen ja isä on Markku Hainari.
Oli betonilähiöitä työkseen kasvattanut mies sekä Pohjois-Irlannin rauhanprosessissa mukana ollut ympäristöbiologi. Markku Hainari ja Taina Suonio tapasivat Vantaan kaupungin hulevesiseminaarissa, ja Hainari sanoi Suoniolle: Taina, tehdään Helsingistä vihreä!
Chelsea Flower Show 2018
Remembering the creation of Nigel Dunnett’s ‘Greening the Great Britain ‘ Garden for last year’s Chelsea Flower Show in an article I wrote for Terassi magazine. Having been Nigel’s right hand last year, I’ll be leading Mark Gregory’s ‘Welcome to Yorkshire “ Garden Team this year!
Cannot wait! Again a fabulous design to work on!!!
Tulevaisuus on vihreämpi Vantaalla!
Kirjoittajana Vihertehokkuus Vantaalla -menetelmässä
Vihertehokkuus Vantaalla -menetelmän kantavana voimana toimi Elina Ekroos, olin yksi kirjoittajista.
Tämä työkalu on erittäin tärkeä Vantaan kaupungin kaavoittajille, rakennuttajille jne. toimijoille. Olenkin hyvin tyytyväinen, että keskiaukeama on varattu viherkatoille!
Mukana Kestävän ympäristörakentamisen (KESY) toimintamallin tekemisessä
KESY:n toimintamalli julkaistu!
KESY-materiaaliin kannattaa ehdottomasti tutustua! lukiessa voi samalla miettiä, miten itse voi omassa työssään vaikuttaa kestävää kehitystä edistävästi ja sitä tukien.
Olen ollut työryhmässä mukana vuodesta 2015 lähtien, pj. toimi Emilia Weckman.
Olen erityisen tyytyväinen näin ympäristöbiologina/suunnittelijana, että sivuilla 44. käytetään sanaa biologi ja sivulla 73. kohdasta: luonnon monimuotoisuutta tukevina viherkattoina sekä vielä tämä sivulla 94. olevasta tekstistä, jossa on linkki myös Viides ulottuvuus -tutkimusryhmäämme!
1. Syntyvää hulevettä vähentävät ratkaisut
Viherkatto
Viherkatoilla tarkoitetaan yleisesti kasvillisuudella peitettyä katto- tai kansipintaa. Kasvillisuus viivyttää ja pidättää vettä ja vähentää näin syntyvien hulevesien määrää tasaten samalla virtaamapiikkejä. Viherkatot soveltuvat hyvin tiheästi rakennetuille alueille, joilla on niukasti tilaa maahan tai maanpinnalle sijoitettaville käsittelymenetelmille. Viherkatot tuottavat myös muita hyötyjä: ne vähentävät melua, parantavat pienilmastoa ja tarjoavat elinolosuhteita monille pieneläinlajeille. Kasvillisuus myös pidentää katon elinikää suojaamalla kattoa mm. UV- säteilyltä sekä lämpötilanvaihteluilta. Edellytyksenä viherkaton perustamiselle on katto- tai kansirakenteiden riittävä kantavuus ja hyvä vedeneristys. Viherkatto voidaan toteuttaa hyvin eri paksuisilla rakennekerroksilla aina ultraohuesta sammalkatosta yli metrin paksuiset rakennekerrokset vaativaan kattopuutarhaan. Sopivimman kattokasvillisuustyypin valintaan vaikuttaa muun muassa katon kaltevuus ja kantavuus, paikan tuulisuus ja valoisuus, katon käyttötarkoitus ja toivottava hoidon taso. Nyrkkisääntönä vettä pidättyy katolle enemmän, kun rakennekerrosten paksuus kasvaa tai katon jyrkkyys pienentyy. Lisää hyödyllistä tietoa viherkatoista löytyy mm. Viides ulottuvuus- tutkimuksen verkkosivuilta. https://www.helsinki. fi/en/researchgroups/fifth-dimension-green-roofs-and-walls-in-urban-areas ja Rakennustietosäätiön julkaisemista Viherkatot ja katto- ja kansipuutarhat RT-korteista (RT 85-11203-11205)
Green Infrastructure Day 31st May 2018 in Malmö, Sweden
I’m giving a talk on 31st of May in Malmö, Sweden at the Green Infrastructure Day – seminar.
The talk is about Greenest of the Green block of flats in Helsinki, Finland. It has been my main project for the past seven years and now, finally, it is ready – and the happy residents, who can enjoy the urban greenery surrounding there home as well as the kitchen garden on their rooftop – live there.
Professor Susanna Lehvävirta and I will be telling the audience how research and design were joined together in this project.